Cart 0

Pikkulapsipsykiatrinen ja Raskaudenaikainen Hoito

Raskausaika ja pikkulapsivaihe ovat suuren muutoksen aikaa. Uusi elämä voi olla ilon aihe, mutta myös monen ristiriitaisen tunteen täyttämää; ahdistusta, itkuisuutta tai jaksamattomuutta. Keskusteluavun tavoitteena on jo varhain tuke äitiä ja isää sekä vahvistaa heidän suhdettaan vauvaan. 

Keskustelut voivat olla 1-3 kertaa tai pidempikestoista psykoterapiaa. Tavoitteena on auttaa äitiä ja isää sopeutumaan vauvan syntymään, sekä käsittelemään sen mukanaan tuomia monenlaisia muistoja ja tunteita, jotta raskaus ja vauva-aika olisi kaikille perheenjäsenille nautittavampaa sekä mahdollistaisi sen tarjoaman psyykkisen kasvun mahdollisuuden.

 

Vanhemmuuden Tuki

Tukea vanhemmuuteen voidaan järjestää joko ainoana hoitona tai lapsen omiin käynteihin liittyen. Käynneillä, yleensä 3-15 käyntiä, pyritään löytämään perheenjäsenten keskinäistä ymmärrystä ja lisäämään myönteistä vuorovaikutusta. 

Tukea tai terapiaa voidaan tarvita esim kriisitilanteissa tai lapsen haasteelliseen käyttäytymiseen liittyen. Tapaamisilla voidaan pohtia lapsen kehitystä, käyttäytymistä tai vuorovaikutussuhteita. Sekä tukitapaamisia että perheterapiaa toteutetaan perheenjäsenten erilaisin kokoonpanoin, välillä ilman lastakin. Perheterapiaa on mahdollista hakea KELA:n kuntoutuksena.

 

Varhaisen Vuorovaikutuksen Psykoterapia

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ja hoidollinen tuki on tarkoitettu niille raskaana oleville tai pienen vauvan tai taaperon perheille, jotka kokevat raskauden, tai vauvavaiheen jollaintavalla ongelmallisina. 

Tapaamisia on psykoterapiassa viikoittain ja hoidollisessa kontaktissa esim joka toinen viikko. Tapaamisilla pyritään löytämään ymmärrystä esim vauvan itkuisuutteen, nukkumisen tai syömisen pulmiin tai äidin erilaisiin tuntemuksiin raskaus –tai vauva-aikana. Myös äidin tai isän ahdistuneisuus tai mielialan lasku voi olla syy hakeutua varhaisen vuorovaikutuksen hoitoon. Äidin tai isän oma hoitokontakti ei ole este hoidolle. Joskus perhettä on kohdannut kriisi tai suru ennen nykyistä raskautta tai sen aikana. Yhdessä pyritään helpottamaan äidin ja vauvan oloa ja löytämään ymmärrystä erilaisille oloille. 

Psykoterapian ja hoidollisen tuen arvio tehdään yleensä 1-3 käynnillä, ja tämän jälkeen yhdessä mietitään äidille ja vauvalle sopivaa hoitomuotoa. Varhaisen vuorovaikutuksen hoidossa tapaamiset ovat 90 min. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa voi hakea KELA:n kuntoutuksena.

 

Lapsen Yksilöllinen Tuki

Lapsen omilla tapaamisilla keskitytään hoidollisessa kontaktissa lapsen omiin kokemuksiin, tunteisiin sekä vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tämä tapahtuu leikkien, pelaten ja yhdessä kokemuksia jakaen. Tukitapaamiset voivat toteuta erilaisilla tiheyksillä ja ne sovitaan aina yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Yhden käynnin kesto on yleensä 45 min. Lapsen omiin käynteihin liittyy aina vanhempien käyntejä sovitusti.

 

Puheterapia

Puheterapia on lääkinnälllisen terapian kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista. Terapialla poistetaan, lievennetään tai ehkäistään kielen ja puheenhäiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä ääntä.

Puheterapeutti on Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Puheterapeutin ammatissa voi toimia vain Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Silmuke Oy tuottaa tällä hetkellä vain puheterapeuttista kuntoutusta ja konsultaatiota, jonka maksajana voi olla sairaanhoitopiiri, Kela tai vakuutusyhtiö. Puheterapeuttiset arviot ja suositukset toteutetaan moniammatillisesti julkisessa sairaanhoidossa. Maksusitoumukset tulevat Silmukkeen puheterapiapalveluiden kuntoutusjonoon perus- ja erikoissairaanhoidon lähetekäytännön kautta.

 

Perheterapia

Perheterapia tai tukea vanhemmuuteen voidaan järjestää joko ainoana hoitona tai lapsen omiin käynteihin liittyen. Käynneillä, yleensä 3-15 käyntiä, pyritään löytämään perheenjäsenten keskinäistä ymmärrystä ja lisäämään myönteistä vuorovaikutusta. 

Tukea tai terapiaa voidaan tarvita esim. kriisitilanteissa tai lapsen haasteelliseen käyttäytymiseen liittyen. Tapaamisilla voidaan pohtia lapsen kehitystä, käyttäytymistä tai vuorovaikutussuhteita. Sekä tukitapaamisia että perheterapiaa toteutetaan perheenjäsenten erilaisin kokoonpanoin, välillä ilman lastakin. Perheterapiaan on mahdollista hakea Kela:n kuntoutuksena.

 

Aikuispsykiatrin Vastaanotto

Vastaanoton tarkoituksena on arvioida asiakkaan psyykkistä  vointia sekä  oman psykoterapian tarvetta sekä mahdollista lääkitystarvetta. Yhdessä pohditaan sekä kartoitetaan myös asiakkaan työhön tai opintoihin liittyviä haasteita sekä mahdollisia neuropsykiatrisia haasteita kuten keskittymisvaikeutta.


Tämä tapahtuu yleensä 1-3 käynnin aikana. Käynneillä keskustellaan asiakkaan mieltä painavista asioista sekä hänen elämänpiiristään. Lopuksi pohditaan yhdessä asiakkaan kanssa  jatkohoitoa. Tarvittessa asiakas ohjataan kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan tai neuropsykologisiin palveluihin ja näitä varten kirjoitetaan tarvittavat lausunnot.Aiku

 

Neuropsykiatrinen Tutkimus

Neuropsykiatrinen tutkimus on moniammatillisen tiimin suorittama kokonaisvaltainen tutkimus, jolla pyritään selvittämään sekä diagnosoimaan esim. AHD/ADD sekä autisminkirjon erilaisia oireyhtymiä. Tutkimus koostuu laajasta haastattelusta, jolla haetaan tietoa tutkittavan käyttäytymisestä luonnollisesta ympäristöstä. Tietoa kerätään myös haastattelu lomakkeilla. 

Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien sekä päivähoidon ja koulun haastattelut ovat tärkeä osa tutkimusta. Aikuisten kohdalla tietoa kerätään olemassa olevista lähteistä. Tutkimukseen sisältyy usein myös neuropsykologin tutkimus, jolla saadaan lisätietoa esim. oppimiseen ja hahmottamiseen liittyvistä asioista. Tutkimukseen voi sisältyä tarvittaessa myös toimintaterapeutin tutkimus. Tutkimukseen liittyy aina myös psykiatrin käynnit ja diagnosoinnin suorittaa aina lääkäri.

 

Neuropsykologinen Tutkimus

Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan laaja-alaisesti asiakkaan kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta, päättelytoimintoja, hahmottamista ja toiminnanohjausta sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelykykyä. Neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita keskushermostoa vaurioittaneiden tapahtumien, kuten aivoinfarktin, aivovamman tai aivoverenvuodon jälkitilan vaikeusasteen kartoittamiseksi. 

Neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita myös kehityksellisten oireyhtymien (ADHD, Autismispektrin häiriö) tai oppimisvaikeuksien kartoituksessa. Myös psykiatrisissa sairauksissa kuten skitsofreniassa tai masennuksessa, voi ilmetä kognitiivisten toimintojen vaikeuksia. Neuropsykologinen tutkimus voi myös olla osana aikuisen työ-, opiskelu- ja ajokykyisyyden selvittelyä. Neuropsykologista tutkimusta voidaan käyttää myös työvälineenä kuntoutussuunnitelman laatimisessa, jolloin tarkastelun kohteena on sopivan kuntoutusmuodon löytäminen. 

Tutkimuksessa kartoitetaan asiakkaan tilannetta haastattelulla, havainnoinnilla sekä psykologisilla ja neuropsykologisilla arviointimenetelmillä. Tutkimuksen aikana keskustellaan ja tehdään kynä-paperitehtäviä. Tutkimuksessa olennaista on lisätä asiakkaan tietoisuutta omista oireistaan ja näin tukea arjen toimintakykyä. Tutkimukseen kuuluu palautekeskustelu sekä kirjallinen palaute tutkimuksesta, joka sisältää myös mahdolliset jatkosuositukset.

 

Seksuaaliterapia

Seksuaaliterapiassa käsitellään seksuaalisuuden ja seksielämän erilaisia häiriöitä tai ongelmatilanteita. Terapia on seksuaaliongelmien kohtaamista ja hoitamista keskustelun avulla, yksilöllisesti ja luottamuksellisesti. Terapiassa pyritään auttamaan esimerkiksi seksuaalisissa itsetuntokysymyksissä, seksuaali-identiteettikysymyksissä, seksiin liittyvien pelkojen ja traumaattisten seksuaaliongelmien selvittämisessä (seksuaalinen väkivalta, traumat, hyväksikäyttö) ja pakonomaisessa seksuaalikäyttäytymisen hoidossa (addiktiot).

Terapiassa luodaan yhteyttä asiakkaan omaan seksuaaliseen minäkuvaan, vahvistetaan voimavaroja, luodaan terveitä rajoja ja resursseja sekä pyritään luomaan arkipäivään konkreettisia selviytymiskeinoja. Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta tulemaan tasapainoiseksi ja eheäksi.

Seksuaaliterapiassa voidaan myös käsitellä parisuhteen haasteita pariterapian muodossa. Terapiassa usein käsitellään vuorovaikutus- ja toimintamalleja, jotka ovat haitallisia parisuhteen hyvinvoinnille. Myös tunnetaitoja ja kuuntelua terapiassa harjoitellaan. Terapiassa ei etsitä syyllistä ongelmiin, ainoastaan ratkaisuja.

Seksuaaliterapiassa voi käydä yksittäisiä kertoja, mutta yleensä terapiajaksot ovat kestoltaan 5 kerrasta jopa useisiin kuukausiin.

 

Neuropsykiatrinen Valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on esim. ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä tai toiminnanohjaukseen liittyviä vaikeuksia. Valmennuksen tarkoituksena on parantaa arjen- ja elämänhallintaa, itsetunnon vahvistamista, opiskelun tai työn löytymistä sekä itsenäistymistä. Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Tapaamiset voidaan järjestää myös videovälitteisesti, jolloin asiakkaan asuinpaikka voi olla ympäri Suomea. Tavoitteet valmennukselle suunnitellaan yksilöllisesti.

 

Puheterapia

Puheterapia on lääkinnälllisen terapian kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista. Terapialla poistetaan, lievennetään tai ehkäistään kielen ja puheenhäiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä ääntä.

Puheterapeutti on Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Puheterapeutin ammatissa voi toimia vain Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Silmuke Oy tuottaa tällä hetkellä vain puheterapeuttista kuntoutusta ja konsultaatiota, jonka maksajana voi olla sairaanhoitopiiri, Kela tai vakuutusyhtiö. Puheterapeuttiset arviot ja suositukset toteutetaan moniammatillisesti julkisessa sairaanhoidossa. Maksusitoumukset tulevat Silmukkeen puheterapiapalveluiden kuntoutusjonoon perus- ja erikoissairaanhoidon lähetekäytännön kautta.

 

Neuropsykologinen Kuntoutus

Neuropsykologisesta kuntoutuksesta voi olla hyötyä, jos henkilöllä on ollut esimerkiksi 
 
•    aivoinfarkti
•    aivoverenvuoto
•    aivovamma
•    muita keskushermostoa vaurioittavia sairauksia.
 
Ja jonka seurauksena hänelle on jäänyt kognitiiviseen toimintakykyyn vajavuutta, esimerkiksi muistin, tarkkaavuuden tai toiminnanohjauksen alueella.
 
Neuropsykologisesta kuntoutuksesta on hyötyä myös, jos työ-, opiskelu- tai toimintakykyä rajoittaa esimerkiksi
 
•    lukihäiriö
•    hahmotushäiriö
•    tarkkaavaisuushäiriö (ADHD)
•    Autismispektrin häiriö
•    Tourette
•    monimuotoinen kehityksellinen häiriö
 
Neuropsykologinen kuntoutus toteutetaan pääsääntöisesti polikliinisesti ja tapaamisia on kuntoutujan kanssa kerran viikossa. Tapaamisten välillä voi kuntoutuja tarpeen vaatiessa tehdä myös yhdessä sovittuja väliharjoituksia. Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti vastaamaan jokaisen kuntoutujan tarpeita. Kuntoutuksessa huomioidaan asiakas kokonaisuutena, johon kuuluu niin kognitiivisten rajoitteiden kuin tunteiden ja sosiaalisen verkoston tarkastelu. Kuntoutuksen aikana tavataan myös tarvittaessa kuntoutujan perhettä tai muita läheisiä. 

Kuinka haet kuntoutusta?

Neuropsykologista kuntoutusta voi hakea Kelan kautta joko harkinnanvaraisena kuntoutuksena tai vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kelalta kuntoutusta haettaessa tarvitaan erikoislääkärin laatima kuntoutussuunnitelma tai B-lausunto, neuropsykologin tutkimuslausunto sekä oma hakemus. Tarkemmat tiedot kuntoutuksen hakemiseen Kelasta löytyy alta.


Harkinnanvarainen kuntoutus:
https://www.kela.fi/neuropsykologinen-kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus: 
https://www.kela.fi/terapiat 

Kuntoutusta voivat korvata maksusitoumuksella myös vakuutusyhtiöt sekä sairaanhoitopiirit.

 
 

Nuorten Psykoterapia

Nuoruusikä on kaikilla nuorilla monenlaisten kehityshaasteiden kanssa kamppailemista. Toisinaan näihin tarvitaan lyhytaikaista apua ja toisinaan pidempikestoista psykoterapiaa. Psykoterapiassa tavoitteet määritellään aina nuoren kanssa yhdessä. Vanhemmat ovat osa hoitoa ja heillä on psykoterapian aikana oma työntekijä. 

Psykoterapia on nuoren ja terapeutin välinen vuorovaikutukseen perustuva psyykkisten sairauksien hoitomuoto. Psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua myös ilman varsinaista mielenterveysongelmaa tilanteessa, jolloin haluaa kehittää itseään, tutustua itseensä tai vain puhua neutraalille luotettavalle asiantuntijalle. Psykoterapia tarjoaa mahdollisuuden panostaa omaan hyvinvointiinsa ammattilaisen avulla. Psykoterapia on tehokkainta silloin, kun nuoren oma motivaatio luo edellytyksen eheytymiseen.

Yli 16-vuotiaiden nuoren on mahdollista hakea Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaa.

 

Psykiatrin Vastaanotto

Vastaanoton tarkoituksena on arvioida nuoren psyykkistä kehitystä, nuoren vointia sekä mahdollisia tukitoimia, oman psykoterapian tarvetta sekä koko perheen tuen tarvetta ja mahdollista lääkitystarvetta. Yhdessä pohditaan sekä kartoitetaan myös nuoren kaveripiiriin ja koulunkäyntiin tai opintoihin liittyviä haasteita sekä mahdollisia neuropsykiatrisia haasteita kuten keskittymisvaikeutta tai kaveriongelmia.

Tämä tapahtuu yleensä 1-3 käynnin aikana niin, että osa käynneistä on nuoren omia käyntejä. Käynneillä keskustellaan nuoren mieltä painavista asioista sekä hänen elämänpiiristään. Lopuksi pohditaan yhdessä nuoren ja perheen kanssa jatkohoitoa. Tarvittessa nuori ohjataan kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan tai neuropsykologisiin palveluihin ja näitä varten kirjoitetaan tarvittavat lausunnot.

 

Neuropsykiatrinen Tutkimus ja Kuntoutus

Neuropsykiatrinen tutkimus on moniammatillisen tiimin suorittama kokonaisvaltainen tutkimus, jolla pyritään selvittämään sekä diagnosoimaan esim. AHD/ADD sekä autisminkirjon erilaisia oireyhtymiä. Tutkimus koostuu laajasta haastattelusta, jolla haetaan tietoa tutkittavan käyttäytymisestä luonnollisesta ympäristöstä. Tietoa kerätään myös haastattelu lomakkeilla. 

Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien sekä päivähoidon ja koulun haastattelut ovat tärkeä osa tutkimusta. Aikuisten kohdalla tietoa kerätään olemassa olevista lähteistä. Tutkimukseen sisältyy usein myös neuropsykologin tutkimus, jolla saadaan lisätietoa esim. oppimiseen ja hahmottamiseen liittyvistä asioista. Tutkimukseen voi sisältyä tarvittaessa myös toimintaterapeutin tutkimus. Tutkimukseen liittyy aina myös psykiatrin käynnit ja diagnosoinnin suorittaa aina lääkäri.

 

Lasten ja Nuorten Neuropsykologinen Tutkimus

Lasten ja nuorten kohdalla neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita kehityksellisten oireyhtymien (ADHD, Autismispektrin häiriö) tai oppimisvaikeuksien kartoituksessa. Neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita myös keskushermostoa vaurioittaneiden tapahtumien tai keskushermostoa häiritsevien tilojen, kuten aivovamman tai epilepsian aiheuttamien oireiden kartoittamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää lasta tai nuorta tukevia keinoja kotiin ja kouluun sekä suunnitella tarvittaessa sopivia kuntoutusmuotoja. 

Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan lapsen tai nuoren kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, päättelytoimintoja, hahmottamista ja toiminnanohjausta sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelykykyä. Tutkimus koostuu havainnoinnista ja pelin- ja leikinomaisista kynä-paperitehtävistä. Tutkimuskäyntejä on lapsella tai nuorella yhdestä viiteen. Tutkimuskäyntien määrä riippuen tutkimuksen laajuudesta. Tutkimukseen kuuluu vanhempien alkuhaastattelu, palautekeskustelu sekä kirjallinen palaute tutkimuksesta, joka sisältää myös mahdolliset jatkosuositukset. 

 

Neuropsykiatrinen Valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on esim. ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä tai toiminnanohjaukseen liittyviä vaikeuksia. Valmennuksen tarkoituksena on parantaa arjen- ja elämänhallintaa, itsetunnon vahvistamista, opiskelun tai työn löytymistä sekä itsenäistymistä. Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Tapaamiset voidaan järjestää myös videovälitteisesti, jolloin asiakkaan asuinpaikka voi olla ympäri Suomea. Tavoitteet valmennukselle suunnitellaan yksilöllisesti.

 

Lasten ja Nuorten Puheterapia

Puheterapia on lääkinnälllisen terapian kuntoutusmuoto, jonka tarkoituksena on auttaa kieli- tai puhehäiriöistä lasta tai aikuista. Terapialla poistetaan, lievennetään tai ehkäistään kielen ja puheenhäiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia. Puheterapiassa kuntoutetaan myös syömis- ja nielemistoimintoja sekä ääntä.

Puheterapeutti on Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Puheterapeutin ammatissa voi toimia vain Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Silmuke Oy tuottaa tällä hetkellä vain puheterapeuttista kuntoutusta ja konsultaatiota, jonka maksajana voi olla sairaanhoitopiiri, Kela tai vakuutusyhtiö. Puheterapeuttiset arviot ja suositukset toteutetaan moniammatillisesti julkisessa sairaanhoidossa. Maksusitoumukset tulevat Silmukkeen puheterapiapalveluiden kuntoutusjonoon perus- ja erikoissairaanhoidon lähetekäytännön kautta.

 

Lasten ja Nuorten Neuropsykologinen Kuntoutus

Neuropsykologisesta kuntoutuksesta voi hyötyä lapsi ja nuori, jos opiskelu- tai toimintakykyä vaikeuttaa esimerkiksi:
 
•    lukihäiriö
•    hahmotushäiriö
•    tarkkaavaisuushäiriö (ADHD)
•    Autismispektrin häiriö
•    Tourette
•    monimuotoinen kehityksellinen häiriö
•    aivovamma
 
Lasten ja nuorten kuntoutuksessa tärkeässä roolissa on yhteistyö perheen sekä päiväkodin tai koulun kanssa. Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti vastaamaan jokaisen kuntoutujan tarpeita. Lasten ja nuorten kanssa työskentely pitää sisällään erilaisia harjoituksia, joita toteutetaan pelin- ja leikinomaisesti. Kuntoutuksessa huomioidaan asiakas kokonaisuutena, johon kuuluu niin kognitiivisten taitojen harjoittelun lisäksi myös kaverisuhteiden ja tunnetaitojen tarkastelua. Kuntoutuksen aikana voidaan tavata vanhempia ja muuta verkostoa konsultoinnin ja ohjauksen merkeissä.

Lasten ja nuorten kuntoutusta voi hakea Kelalta vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kuntoutuksen hakemista varten tarvitaan erikoislääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, neuropsykologin tutkimuslausunto sekä perheen laatima oma hakemus. Tarkemmat tiedot kuntoutuksen hakemiseen Kelasta löytyy alta.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus: 
https://www.kela.fi/terapiat 

Kuntoutusta voivat korvata maksusitoumuksella myös vakuutusyhtiöt sekä sairaanhoitopiirit.

 

Lasten ja Nuorten Neuropsykologinen Tutkimus

Lasten ja nuorten kohdalla neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita kehityksellisten oireyhtymien (ADHD, Autismispektrin häiriö) tai oppimisvaikeuksien kartoituksessa. Neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita myös keskushermostoa vaurioittaneiden tapahtumien tai keskushermostoa häiritsevien tilojen, kuten aivovamman tai epilepsian aiheuttamien oireiden kartoittamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on löytää lasta tai nuorta tukevia keinoja kotiin ja kouluun sekä suunnitella tarvittaessa sopivia kuntoutusmuotoja. 

Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan lapsen tai nuoren kognitiivisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, päättelytoimintoja, hahmottamista ja toiminnanohjausta sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen säätelykykyä. Tutkimus koostuu havainnoinnista ja pelin- ja leikinomaisista kynä-paperitehtävistä. Tutkimuskäyntejä on lapsella tai nuorella yhdestä viiteen. Tutkimuskäyntien määrä riippuen tutkimuksen laajuudesta. Tutkimukseen kuuluu vanhempien alkuhaastattelu, palautekeskustelu sekä kirjallinen palaute tutkimuksesta, joka sisältää myös mahdolliset jatkosuositukset. 

 

Kouluikäisten Psykoterapia

Psykiatrin vastaanotolla on saatettu todeta, että lapsi hyötyisi omasta psykoterapiasta. Tämä tarkoittaa noin 1-2 kertaa viikossa tapahtuvia tapaamisia terapeutin ja lapsen välillä. Terapian tarkoituksena on saattaa lapsen psyykkinen kehitys takaisin oikeille raiteilleen ja mahdollistaa lapsen oman kehityspotentiaalin käyttöönotto. Joskus terapiaan tulessa lapsella on oire tai häiriö, johon toivotaan ajankohtaisesti apua. 

Lapsen psykoterapia, kuten psykoterapiat yleensäkin ovat kestoltaan 1-3 vuotta. Lapsen terapiaan liittyy aina vanhempien omia käyntejä, jotta vanhemmat voivat riittävällä tavalla tukea lapsen terapiaa. Lapsen terapiaa on mahdollista hakea taloudellista tukea Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai vakuutusyhtiön kautta tai maksusitoumuksella omasta sairaanhoitopiiristä.

 

Lapsen Yksilöllinen Tuki

Lapsen omilla tapaamisilla keskitytään hoidollisessa kontaktissa lapsen omiin kokemuksiin, tunteisiin sekä vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tämä tapahtuu leikkien, pelaten ja yhdessä kokemuksia jakaen. Tukitapaamiset voivat toteuta erilaisilla tiheyksillä ja ne sovitaan aina yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa. Yhden käynnin kesto on yleensä 45 min. Lapsen omiin käynteihin liittyy aina vanhempien käyntejä sovitusti.

 

Vanhemmuuden Tuki

Tukea vanhemmuuteen voidaan järjestää joko ainoana hoitona tai lapsen omiin käynteihin liittyen. Käynneillä, yleensä 3-15 käyntiä, pyritään löytämään perheenjäsenten keskinäistä ymmärrystä ja lisäämään myönteistä vuorovaikutusta. 

Tukea tai terapiaa voidaan tarvita esim kriisitilanteissa tai lapsen haasteelliseen käyttäytymiseen liittyen. Tapaamisilla voidaan pohtia lapsen kehitystä, käyttäytymistä tai vuorovaikutussuhteita. Sekä tukitapaamisia että perheterapiaa toteutetaan perheenjäsenten erilaisin kokoonpanoin, välillä ilman lastakin. Perheterapiaa on mahdollista hakea KELA:n kuntoutuksena.

 

Perheterapia

Perheterapia tai tukea vanhemmuuteen voidaan järjestää joko ainoana hoitona tai lapsen omiin käynteihin liittyen. Käynneillä, yleensä 3-15 käyntiä, pyritään löytämään perheenjäsenten keskinäistä ymmärrystä ja lisäämään myönteistä vuorovaikutusta. 

Tukea tai terapiaa voidaan tarvita esim. kriisitilanteissa tai lapsen haasteelliseen käyttäytymiseen liittyen. Tapaamisilla voidaan pohtia lapsen kehitystä, käyttäytymistä tai vuorovaikutussuhteita. Sekä tukitapaamisia että perheterapiaa toteutetaan perheenjäsenten erilaisin kokoonpanoin, välillä ilman lastakin. Perheterapiaan on mahdollista hakea Kela:n kuntoutuksena.

 

Neuropsykiatrinen Tutkimus

Neuropsykiatrinen tutkimus on moniammatillisen tiimin suorittama kokonaisvaltainen tutkimus, jolla pyritään selvittämään sekä diagnosoimaan esim. AHD/ADD sekä autisminkirjon erilaisia oireyhtymiä. Tutkimus koostuu laajasta haastattelusta, jolla haetaan tietoa tutkittavan käyttäytymisestä luonnollisesta ympäristöstä. Tietoa kerätään myös haastattelu lomakkeilla. 

Lasten ja nuorten kohdalla vanhempien sekä päivähoidon ja koulun haastattelut ovat tärkeä osa tutkimusta. Aikuisten kohdalla tietoa kerätään olemassa olevista lähteistä. Tutkimukseen sisältyy usein myös neuropsykologin tutkimus, jolla saadaan lisätietoa esim. oppimiseen ja hahmottamiseen liittyvistä asioista. Tutkimukseen voi sisältyä tarvittaessa myös toimintaterapeutin tutkimus. Tutkimukseen liittyy aina myös psykiatrin käynnit ja diagnosoinnin suorittaa aina lääkäri.