Autismikirjon häiriön oireet ja diagnosointi

Autismikirjon häiriö 

Autismikirjon häiriö ilmenee vaikeuksina sosiaalisen vuorovaikutuksen taidoissa. Autismikirjolaisen voi olla vaikea katsoa silmiin, vaikea tietää, kuinka tietyissä sosiaalisissa tilanteissa tulisi toimia. Useimmiten autismikirjolainen keskustelee mielellään aiheesta, moni kokee ns. small talkin turhanpäiväiseksi ja vaikeaksi aiheeksi. Usein autismikirjolaisella on jokin kapea-alainen mielenkiinnonkohde, josta hän etsii paljon tietoa ja keskustelee siitä mielellään, mielenkiinnon kohde voi olla myös ns. Eriskummallinen, näitä ovat olla mm. palovaroittimet, ovipumput yms. Autismikirjoon voi sisältyä myös pakkotoimintoja tai rituaaleja. 

Mikä aiheuttaa autismikirjonhäiriön? 

Vielä ei ole selvitetty yhtä ja ainoaa syytä autismikirjon syntyyn. Tutkimuksissa on löydetty joitakin geenejä, joiden ajatellaan liittyvän autismikirjoon. Myös tiettyjen aivojen hermoverkkojen on todettu toimivan eri tavalla kuin ei-autismikirjolaisilla. Aivoissa toimivan peilisolujärjestelmässä on havaittu poikkeavuutta autismikirjossa. 

ADHD3.jpg

Autismikirjon tutkimus

Autismikirjo diagnosoidaan hankkimalla tietoa henkilön käyttäytymisestä varhaislapsuudesta alkaen erilaisilla kyselylomakkeilla ja haastattelulla. Autismikirjon diagnosoinnissa käytetään havainnointiin pohjautuvia menetelmiä, kuten ADOS-2 havainnointia. Neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitetaan tiedonkäsittelyn toimintoja. Psykiatri tekee yhteenvedon ja diagnosoinnin kaikkien tutkimusten tuottamien tietojen sekä oman tutkimuksensa pohjalta. Tämän jälkeen suunnittelemme jatkohoidon kanssasi. 

Tutkimuksen varaamiseksi ota yhteyttä palvelukoordinaattoriimme 0505976804 tai info@silmuke.fi.

Autismin oireet

  • Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet 

  • Kommunikaation poikkeavuus  

  • Poikkeava katsekontakti 

  • Erityiset mielenkiinnon kohteet 

  • Asiakeskeisyys ihmiskeskeisyyden sijaan 

  • Toistavat ja kaavamaiset käyttäytymisen piirteet 

  • Rutiinien merkitys 

Autismi aikuisella 

Autismikirjon aikuinen on useimmiten oppinut elämänsä aikana keinoja toimia sosiaalisissa tilanteissa. Usein käyttäytyminen on kuitenkin kaavamaista ja katsekontakti on erilaista kuin ei-autismikirjolaisella. Aikuisella voi olla vaikeuksia työllistyä, koska sosiaaliset tilanteet työpaikoilla tuottavat vaikeuksia ja autismikirjolaisen on vaikea tietää, kuinka niissä tulisi toimia. Autismikirjolaisen käytöstä voidaan tulkita vääriin, esimerkiksi käytöstä voidaan pitää töykeänä tai välinpitämättömänä, jos hän ei ole niin kiinnostunut muiden elämästä. Autismikirjolainen yleensä myös kuormittuu sosiaalisista tilanteista ja kaipaa omaa aikaa, jolloin voi keskittyä itselleen mielekkäisiin asioihin.  

Autismi lapsella 

Autismi ilmenee lapsella katsekontaktin poikkeavuutena, jolloin lapsi joko tuijottaa mekaanisesti silmiin tai välttelee katsekontaktia. Aivan pieni vauva tai lapsi saattaa viihtyä pitkiäkin aikaja itsekseen tutkimalla ympäristö tai jotain esinettä. Lapsella on usein vaikeuksia kaverisuhteissa. Autistinen lapsi usein haluaa leikkiä hänelle mielekkäitä leikkejä ja tarvitsee aikuisen apua harjoitellessaan myöntymään toisen lapsen leikkiehdotuksiin. 

Autistinen lapsi hyötyy pysyvistä ja toistuvista rutiineista arjessa. Autistisella lapsella voi ilmetä voimakkaita tunnereaktioita rutiinin muuttuessa. Autistisella lapsella on usein erityisiä mielenkiinnonkohteita, joista hän haluaa tietää kaiken ja haluaa puhua niistä toistuvasti. Autismikirjon lapsella saattaa olla myös vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten henkilökohtaisen etäisyyden raja ja tulla tämän vuoksi liian lähelle toista. Autistinen lapsi tarvitsee useimmiten selkeän ja konkreettisen selityksen miten tietyissä tilanteissa toimitaan, ns. käyttäytymisohjeet.